Puhelin:   08 00 11 52 86Lampan Sverige | Lampan.se Lampan Norge | Lampan.no Lampan Danmark | Lampan.dk
  • Joiden Lisäksi
  • 30 Päivän Palautusoikeuden
  • Maksuttoman Toimituksen Yli Noin 100 euron

Lamput

Yksi tai useampi lamppu on tarkasti määriteltynä valaistukseen käytettävä laite. Puhekielessä lamppuja kutsutaan myös valaisimiksi, jotka ovat hehkulamppuja ja loisteputkia suojaavia laitteita. Lamppu määritellään laitteeksi, jossa on seuraavat osat:

  • Valonlähde - valoa tuottava osa.
  • Valaisin - sisältää muun muassa sähköliittimet, kannat ja muut tekniset osat, joita valonlähteen toiminta edellyttää.
  • Lamppu– laite, joka sisältää valonlähteen, valaisimen, ulkoiset näkyvät yksityiskohdat, pitimen, jalustan ja muut osat.

SEKAVALOLAMPUT

Sekavalolampuissa on sekä hehkulanka että elohopeapurkausputki. Lampuilla on noin kuusi kertaa pidempi käyttöikä ja keskimäärin puolet pienempi valovirran virrankulutus tavalliseen hehkulamppuun verrattuna. Tyypillinen arvo on 20–25 lm. Purkauslaitetta ei tarvita, vaan lamppu voidaan vaihtaa valaisimen ison hehkulampun tilalle ja kytkeä suoraan verkkojännitteeseen. Lamppujen tuottama valo on väriltään lämmintä, ja värintoisto on hyvä (Ra n. 60–65). Hehkulamput voidaan korvata niillä suoraan. Lamput on tarkoitettu lähinnä teollisuus-, katu- ja tievalaistukseen. Tehot ovat tavallisesti 100, 160, 250 ja 500 W.

Muihin valonlähteisiin, kuten suurpainenatrium- ja elohopealamppuihin, verrattuna lamput ovat kuitenkin tehottomia. Lamppuja käytetään nykyään yhä harvemmin, ja ne ovat poistumassa käytöstä kokonaan.

SALAMALAMPUT

Salamavalot tai salamalamput ovat valonlähteitä, jotka on tarkoitettu erityisesti valokuvaukseen. Ne valaisevat varjoisia alueita, terävöittävät nopeita liikkeitä ja vähentävät kuvien kontrastia. Salamavaloja käytetään moniin tarkoituksiin. Ne sopivat sekä yksinkertaiseen että luovaan valokuvaukseen ja salamatekniikkaan.

VOLFRAMILAMPUT/HEHKULAMPUT

Perinteisesti tavallisin lampputyyppi. Valoa saadaan käyttämällä hehkulankaa, joka on valmistettu volframista.

Volframilamppu on tavallisin hehkulamppu ja näin ollen tavallisin valonlähde. Volframilanka on lasikuvussa, joka on kiinnitetty kierrekantaan (Edison-kanta – E14 tai E27, eli yleisimmät kannat, joiden halkaisijat ovat 14 mm ja 27 mm).

Volframilamppuja on kahdenlaisia. Nykyisin käytetään kaasulla täytettyjä lamppuja (kutsuttiin aiemmin puoliwattilampuiksi), joita on ollut saatavilla vuodesta 1913 alkaen. Huomattavasti vanhempia tyhjiölamppuja (kutsuttiin aiemmin wattilampuiksi) käytettiin noin vuosina 1906–1913. Lasikuvuissa ei ollut ilmaa.

Termit puoli- ja kokolamppu perustuvat mittayksikköön hefnerkynttilä (valon pallomaisen keskiarvon mitta). Nykyään hehkulamppujen valovoimakkuutta kutsutaan ”lampun tehoksi”. Kaasutäytteiset volframilamput olivat valaistustekniikan suuri edistysaskel.

Valovoima (kandela-mittayksikössä) vaihtelee lamppujännitteen (volframilangan jännitteen) mukaan. Jos jännite nousee 1 prosentin, valovoima lisääntyy 4 prosenttia. Lampun käyttöikä on noin 800–1 000 tuntia.

Jos käyttöjännite on 10 prosenttia liian suuri, käyttöikä vähenee noin puoleen. Hehkulangan vastus vaihtelee lämpötilan mukaan. Kylmässä tilassa resistanssi voi olla 1/10 pienempi kuin palavan lampun resistanssi. Siksi tällaisissa tilanteissa on muutettava ”kytkentävirtaa”, jotta se on sama kuin ”normaalivirta”.

LED-LAMPPUJEN VALODIODIT

Halogeeni- ja hehkulamppujen sijaan käytetään nykyään monenlaisia valodiodeja, eli hohtodiodeja. Valodiodien käytön etuna on korkea hyötysuhde, ja niiden avulla voidaan säästää energiaa. Vuonna 2005 markkinoille tulivat 100 lm/W:n valodiodit. Noin 4 watilla voitiin korvata 40 W:n hehkulamppu. Diodien käyttöikä on 25 000–250 000 tuntia.

Ensimmäiset valodiodit tuottivat vain punaista valoa. Vihreä, keltainen ja sininen valo tulivat mahdollisiksi myöhemmin. Valkoista valoa tuottavien valodiodien kehitys oli pitkään hidasta, mutta lopulta sekin onnistui.

Käytännön esimerkki merkittävästä taloudellisesta hyödystä nähdään liikennemerkeissä, joiden korkea valontuotto ja pitkä käyttöikä vastaavat hyvin jännitteen muuntolaitteiston kustannuksia. Laitteiston on muunnettava 230 volttia diodien käyttöjännitteeseen, joka on muutama voltti.
Diodin kotelo on joko värillinen tietyn värin tuottamista varten tai väritön.
Sulje